tiistai 9. elokuuta 2022

Tyhjästä ruokaa

 Joskus tulee päiviä ,ettei tule edes ajatelleeksi ruokaa.  Puhumattakaan siitä suunnitelmallisuudesta...

Näin meillä kävi viime sunnuntaina. Olimme lauantain koko päivän reissussa, eikä tullut mieleen, että sunnuntainakin olisi kiva syödä jotain. Niinpä, kurkistus kaappeihin, josko jotain sieltä löytyisi, josta ruoka onnistuisi. Isäntä lähti metsään etsimään kanttarelleja. Siitä idea lähti liikkeelle. Jos kerran kanttarelleja, niin....

Sittenhän pitää olla alkukeitto...

Jääkaapista löytyi puolikas kukkakaalia, kai siellä nyt jotain muutakin....kuten porkkana, jota on lähes aina varastossa. Samoin sipuli. Niillä jo pääsee pitkälle. 

Niinpä, tuli kukkakaali-porkkanakeitto. Keitot teen aina samaan tapaan, eli kuullotan ensin voi-öljy-seoksessa. Sitten kasvisliemi. Keitetään kypsäksi. Porkkana kestää huomattavasti kauemmin kypsyä kuin kukkakaali. Joten malttia. Soseutus. Sitten kerma ja tähän keittoon laitoin nokareen voimakasta Koskenlaskijaa. Koska en tehnyt krutonkeja. Ne muuten vasta ovatkin huippuja! Vanhat leivänkannikat  pilkkoo pieneksi ja käyttää kuivalla pannulla. Voilá gurmee on valmis.

Pääruoka

Siitä tuli kanttarelli-pastaa. Tämä on jopa minulle pastaa, se on Tagiatelle, chillä maustettu. Siihen kanttarellisoosi. 

EDIT: Unohdin kertoa, että soosin pohjana oli jääkaapista löytyneet parin päivän takaa grillatut possun ulkofileet. Niitä oli 1,5 kpl, joten mitä niistä muuta voisi tehdä, kuin uutta ruokaa. Pilkoin ne pieniksi kuutioiksi, kuullotin sipulin ja valkosipulin kanssa. Tähän seokseen lisättiin kanttarellit. Ja  vähän myöhemmin kerma. Todellinen pennin venyttäjän ruoka!

Todella hyvä yhdistelmä.

Kun kerran kaappeja koluamalla saatiin jo kaksi ruokaa, on jälkiruoka ehdoton lisä.

Rakkauspuuro ja vadelma-saskatoon kiisseli.
Se oli niin hyvää, ettei voinut puhuakaan sitä syödessä.
Vei siis kielen mennessään.

Rakkauspuuro tarvikkeet:
  •                                                             l  maitoa
  •                                                            2 dl vehnäjauhoja
  •                                                            75 g voita
  •                                                           1 tl suolaa
  •                                                           1 tl sokeria
  •                                                           1 tl vaniljasokeria
Sulata ensin voi kattilassa, lisää vehnäjauhot, sekoita koko ajan, ettei pala pohjaan. Vispilä on hyvä työkalu tässä. Lisää maito pienissä erissä.  Anna puuron kiehua hiljaisella lämmöllä n. 10 minuuttia. Lisää suola ja sokerit. Nauti kiisselin tai marjojen kanssa.

Joskus kannattaa vähän kurkkia kaappeihin. Ei muuten tiedä, mitä sieltä löytyykään.

Eulaalia





2 kommenttia:

  1. Vai rakkauspuuro... meillä se on nisupuuro. Tuota saskatoonia en ole maistanutkaan. Mille se maistuu?

    VastaaPoista
  2. Rakkaalla lapsella on monta nimeä :) Saskatooni muistuttaa mustikkaa, mutta on miedomman makuinen. Hyvää syödä esim, vadelman kanssa puurossa tai jugurtissa.

    VastaaPoista

Siirto toiseen blogiin

 Pitkän pähkäilyn päätteeksi olen tullut siihen tulokseen, että jatkan ruokapostauksia tuolla uuden blogissa, jossa siis asumme ja pidimme s...