Kaalipata - klassikkoruoka

 Meillä tehtiin, niin kuin ollaan tehty jo monena syksynä - kaalipataa. Kaali on nyt juuri mehevimmillään, joten sitä kannattaa käyttää. Kaalikin taipuu moneksi, siitä voi tehdä pataa, laatikkoa, keittoa, pihvejä yms.

Kaalin tuoksu keittiössä takaa syksyn tulleen.

Teen yleensä tällaista ruokaa ison kattilallisen. 

Osa siitä menee pakkaseen. Sieltä on sitten joskus kiva ottaa valmista ruokaa.

Pataruoka paranee, kun sitä lämmitetään.

Pataruoka on myös helppoa. Ainut vaivan näkö siinä on kasvisten pilkkominen.

Muuten hellan lämpö hoitaa kypsentämisen.

Kaalipata jakaa vähän myös mielipiteitä. 

Nuoremmat ihmiset ei yleensä tykkää tästä - tai mistään muustakaan kaaliruuasta.

Kun makuaisti kehittyy, alkaa kaalikin maistua.

Tarvikkeet:

n. 800 g jauhelihaa (käytin nautasikaa 500g ja peuraa n. 300 g)

Lihan paistoin ensin kattilan pohjalla mauste-voi-öljyssä

2 isoa sipulia pilkottuna

2 porkkanaa pilkottuna

1 valkokaali (käytin 2 kun olivat pienehköjä)

3-4 kasvisliemikuutioo tms.

Vettä tms ei tarvitse lisätä, koska kasviksista tulee tarvittava neste.

Lisätään myös 1 dl rikottuja ohraryynejä.

Näin saadaan täyttävämpää ruokaa.

Lopuksi lisätään siirappia loraus. 

Siirappi on kaalin kaveri.

Annetaan hautua niin kauan että kaalit ovat ruskeita.

Siihen menee n. 1,5-2 tuntia.

Syysruoka kun on nyt läsnä, tein myös jälkiruuaksi klassikkoruokaa.

Omena-riisipuuroa.

Hain omasta pihasta 3 omenaa, pilkoin ja laitoin kiehumaan veteen, jossa oli kanelitanko.

Kun omenat pehmenivät, lisäsin pari desiä vettä ja 2 dl puuroriisiä.

Annetaan hautua pienellä lämmöllä noin tunti.

Lisätään sokeri. Laitoin 1 dl fariinisokeria ja 1,5 dl tavallista sokeria.

Sekä kanelia. Ja vaniljasokeria.

Ihanat syksyiset maut valtasivat keittiön.

Niitä oli ilo syödä.

Näillä meillä mennään taas pari-kolme päivää.

Huomenna teen varmaankin jotain väliruokaa, jottei joka päivä tarvitse syödä samaa ruokaa.

Se nähdään sitten.

Eulaalia