Suppilovahverokeitto

 Tänään taas oli sarjassa niitä päiviä, kun ei ole suunniteltu minkäänlaista ruokailua täksi päiväksi. Luotan aina siihen, että kotoa jotakin löytyy. 

Tänään teki mieli sienikeittoa. Joten, ei muuta kun kamat niskaan ja metsään. Eihän siellä tarvinnut kuin vartti olla, kun pikkukoppa oli lähes täynnä.

Suppikset ovat niin kivoja kerätä, kun ne ovat niin siistejä.

Vähällä jälkityöllä selviää näiden kanssa.

Olen tehnyt suppiskeittoa kymmeniä ja taas kymmeniä.

Tänään halusin jotain uutta makua.

Hmm..

Keitto pitää saostaa - laitetaan peruna sinne sekaan.

Makeuttakin pitäisi pikkusen olla - laitetaan omena.

Ensin haihdutin kosteudet sienistä kuivalla pannulla.

Siirsin sienet kattilaan, jossa oli voi-oliiviöljy sekä pilkottu sipuli.

Lisäksi yksi peruna ja yksi omena, joka oli oman maan satoa.

Kuullotetaan hetki ja - ah, mikä tuoksu tulikaan, kun omena alkoi vähän pehmetä.

Lisätään kasvisliemi.

Tässä vaiheessa lisäsin myös laakerinlehden.

Peruna kypsyy kauemmin, joten sen kypsymistä kannattaa seurata.

Kasvihuoneesta hain tuoreet yrtit; persilja, rosmariini ja ranskalainen rakuuna.

Yrtit pilkotaan ja laiteen viimeisenä keittoon.

Sitä ennen on lisätty 2 dl kermaa.

Tulikin todella hyvän makuinen keitto. 

Metsäinen keitto metsäiseltä lautaselta.

Vähän erilainen, mutta kyllä siitä suppiksen maun löysi.

Aamupuurosta tein keiton kanssa sämpylät.

Edullinen ja maukas ruoka.

Keittoon tarvitaan:

Tuoreita sieniä, myös kuivatut käyvät

1 sipuli

1 peruna

1 omena

1 laakerinlehti

n. 1 litra kasvislientä

2 dl kermaa

tilkka valkoviiniä

yrttejä

Eulaalia